Peiliin nauramista

Silloin on kaikkein hauskinta, kun osaa nauraa itselleen.
Tässäpä joitakin itselle tehtyjä jekkuja, tosin aivan tahattomasti (eihän jekutuksen kohde muuten olisi yllättynytkään). Kun luet nämä, kerropa itse vastineeksi joku oma kommelluksesi. Katsotaan, saadaanko naurun määrä tuplattua.

1. Olen pitämässä alustusta. Kun saan sanottavani sanottua, huomaan ajan rientäneen hurjan nopeasti. Pahoittelen, että joudun lähtemään, sillä junani lähtee pian. Oven ulkopuolella kelaan uudestaan - junahan lähtee vasta tunnin päästä! Koputan, astun sisään ja kerron hämmästyneelle väelle, että "Ei vaiskaan, minulla onkin vielä tunti aikaa!"

2. Toisen kerran odotan luennon alkamista, luennon jota itse olen pitämässä. Olen tullut hyvissä ajoin, avannut esityksen ja vaihtanut kengät villasukkiin. Nytpä on mukava aloittaa, kunhan väki tulee paikalle. Kello kahdeksan luennolle ei vain taida kukaan tulla kovin hyvissä ajoin, päättelen viisi minuuttia ennen luennon alkamista. Tarkistan vielä varmuuden vuoksi luentosalin. Luentoni onkin merkitty naapuriluokkaan! Hipsin villasukkineni toiseen saliin ja kerron kuulijoille, että "Mietinkin tuolla viereisessä luokassa, että täällä on alkamassa joku todella mielenkiintoinen luento, kun sali on täynnä porukkaa. Mutta sehän onkin minun luentoni!"

3. Istun kuuntelemassa esityksiä luentosalissa. Vieressäni istuu arvostamani professori. Käteni osuu paidan kaulukseen ja ihmettelen, mikä ihmeen lappu tässä on, kunnes tajuan että paitani on takaperin päällä. No, koska vahinko on jo ehtinyt tapahtua, päätän pitää paitaa takaperin koko loppupäivän ja katsoa, toimiiko sanonta "Nuttu nurin, onni oikein." Toimii se, ainakin sain yhdet naurut enemmän sinä päivänä.

Entäpä jos tuplaisin?

Miten vastenmielisestä saa mieluisan? Kuinka samalla voi tehdä ilojekun toiselle? Positiivareiden tarjoamassa ajatusten aamiaisessa oli tänään hyvä idea siihen. Loppujen lopuksi se on asenne, joka ratkaisee.

Vinkki: Jos haluat annoksen positiivisia ajatuksia aamuusi, niitä on tarjolla maksutta. Kurkkaapa http://positiivarit.fi/ajatusten_aamiainen 

SAMA TYÖ, ERI AJATUS

Äiti lähetti poikansa metsään poimimaan litran puolukoita. Poika ei halunnut poimia puolukoita - kaikkea muuta - mutta hän kuitenkin raahusti raskain jaloin metsään.

Sitten onnellinen ajatus tuli hänen mieleensä. Hän ei poimisikaan litraa; hän poimisi kaksi litraa. Hän yllättäisi äitinsä. Ihme kyllä, tämä ajatus muutti kaiken. Poika tuskin malttoi odottaa äitinsä hymyn näkemistä kun hän ojentaisi tälle ylimääräisen litran.

Asenne tehtävän alussa ratkaisee lopputuloksen. Mikäli joku tehtävä ei sinua miellytä, mutta se on joka tapauksessa hoidettava, valitse "kahden puolukkalitran" -asenne.

-Jussi Töytäri (Ajatusten aamiainen 17.10.2013)

Varaslähtö jouluun

Iltojen pimetessä ja syksyn hiipiessä kohti talvea ja vuoden pimeintä aikaa mieli alkaa kaivata jotain iloista vastapainoksi. Minua itseäni jo lokakuussa ostoskeskuksissa soivat joululaulut ja joulukrääsämainokset ärsyttävät, mutta miksipä joulua ei voisi kutsua kylään etukäteen jo jollain muulla tavoin? Tässäpä joitakin ideoita (kiitokset Elisalle, Hannalle ja Minnalle avustuksesta):

Päiviä jouluun voi alkaa jo laskea. Tee itse itsellesi tai muille joulukalenteri, joka sisältää päivittäisen ilonpilkahduksen. Alla ideoita toteuttamiseen (joka päivälle voi olla oma juttunsa):

1. Tee itse ruudukko tai piirrä vaikka polku, joka kuvaa jäljellä olevien päivien määrää. Väritä joka päivä yksi ruutu tai askel (tai anna lasten värittää). Polusta voi tulla lopuksi noppapeli, jonka varrelle voi keksiä tehtäviä yhdessä. Kalenterin voi tehdä myös tulitikkurasioista tai avuksi voi ottaa tilavan kangaspussin, jonne yllätykset mahtuvat. Se voi olla myös purkillinen helmiä, joita voi poimia yhden kerrallaan purkista pois tai päinvastoin: helmi kerrallaan voidaan rakentaa helminauhaa jouluun saakka.
2. Päivittäin voi olla myös mietelause tai rohkaisu. Hyviä mietteitä löytyy esimerkiksi positiivarit.fi-sivustolta, Raamatusta tai mietekirjoista. Koita pitää miete mielessäsi päivän ajan ja halutessasi virittele siitä keskustelua muiden kanssa.
3. Herkkuyllätykset (näitä ei ehkä ihan joka päivä...:)).
4. Päivän hyvä teko: yllätä perheenjäsenesi, naapurisi, työkaverisi tai ystäväsi jollain ylimääräisellä hyvällä teolla.
5. Tee värikkäistä lehdistä kortteja tai tilataideteoksia ulos.
6. Muistele kesää syömällä jäätelöä rannalla (onnistunee myös hanskat kädessä)
7. Hypi lätäköissä
8. Sytytä kynttilät
9. Hyppää lehtikasaan (sitä ennen tulee sopivasti haravoituakin)
10. Tervehdi kaikkia vastaantulevia (tai hymyile edes).
11. Käy sieniretkellä (suppilovahveroita vielä löytyy). Jos et pidä sienistä, yllätä naapurisi niillä.
12. Vietä villasukkapäivä (töissäkin voi tassutella villasukilla).
13. Kudo villasukkia lahjapakettiin tai avustusjärjestöille (esim. http://www.vaaka.org/projektit/villasukat, myös monet seurakunnat lähettävät villasukkia ulkomaille).
14. Haravoi lehdet omasta ja naapurin pihasta. Lumen tultua kolaa naapurinkin  piha/autopaikka tai harjaa lumet naapurin auton katolta ja raappaa ikkuna.
15. Tee täsmäiskuja tuntemiesi vanhusten tai lapsiperheiden kotiin: ikkunanpesuapua, koiran tai lasten ulkoilutusta tai tarjoudu iltakahville omat pullat mukanasi.
16. Jaa lähistön postilaatikoihin joulukortteja jo ennen joulua
17. Lähde valoisan aikaan lenkille ja keskity bongaamaan kaikkea kaunista mitä näet. Voit vaikka ottaa kameran mukaasi. Ei matka- tai kuntotavoitteita, vain silmät auki ja kauneustankkausta.
18. Kirjoita runo tai loru syksystä, talvesta tai joulusta. Puhu riimikieltä lasten kanssa (esim. "Kohta on lapset puuroaika, mut tehdään ensin sellainen taika, että kerätään lelut koriin, etteivät ne karkaa Poriin.")
19. Leivo pipareita. Jos pakastimeen on edellisvuosilta jäänyt vanhentunutta taikinaa, muotoile taikinasta kranssi, sydämiä tai kirjaimia, joista voit muotoilla koristeen oveen tai joulukuuseen (mutta sen kuusen kanssa ei vielä tarvitse hätäillä - ellet sitten halua tehdä joulujekkua ja koristella pihakuusta tai leikkipuiston kuusta piparkakuilla).
20. Laula joululauluja. Hyräile edes. Katso, kuinka kauan kestää, että puoliso alkaa ihmetellä, miten hänen päässään on alkanut soida joululauluja...

Mitä muuta keksit joulukalenterin täytteeksi? 

Jekkuja ja aarteita

Muutama viikko sitten pääsin tutustumaan uuteen harrastukseen, jota voi tehdä lähes missä vain, joka on toisinaan haastavaa, toisinaan helppoa, aina hiukan jännittävää ja joskus sisältää aikamoisia kepposia. Joko arvasit?

Geokätköilyyn alkuinnostuksen saaneena totesin, että kätköilijöistä löytyy veijareita ja jekkuilijoita. Vai mikä muuten selittää sen, että kätkön perässä joutuu aikuinenkin ihminen joskus kiipeämään puuhun? Tai että kätkö on vaivalla naamioitu ruuviksi, oksaksi tai kaiteen osaksi?
Tässä jekkuilussa jekutettavat (=kätkön etsijät) ovat vapaaehtoisesti mukana. Siksi en voi kuvitella, että näistä jekuista tulisi kenellekään paha mieli. Rupesin jo itsekin miettimään, millaisen kätkön itse perustaisin, jos perustaisin. Millaisesta kätköstä tulisi löytäjälle hyvä mieli? Mistä hän voisi oppia jotain uutta ja virkistävää? Ilahdun ideoista, ja tiedäpä vaikka joku niistä pistettäisiin ihan oikeasti toteutukseen. Paikkana voisi olla joku iloinen paikka, vaikkapa leikkipuisto.

Täytyy vielä kertoa tositarina yhdestä aarteen etsimisen jälkeisestä aamusta, kun vein muksua hoitoon. Muksu kertoi hoitotädille edellisen päivän tapahtumia: "Me kävimme etsimässä aarteita. Äiti kiipesi puuhun ja isi työnsi."

Pankissa ja pörssissä ilman salkkua

Näin satokaudella joillakin on yllin kyllin luonnon antimia, joillakin vain tyhjä parveke. Tätä epäsuhtaa tasaamaan on eri paikkakunnille luotu Facebookissa toimivia Omenapörssejä, joiden kautta ylimääräisiä omenoita, raparpereja tai muita puutarhan antimia jaetaan ilmaiseksi tarvitseville. Katselin, että näitä hyvän mielen pörssejä löytyy ainakin Helsingistä, Hyvinkäältä, Jyväskylästä, Keravalta, Oulusta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta ja Vantaalta. Jos tällä tavalla resursseja jaettaisiin maailmanlaajuisesti, nälänhätä olisi pienempi ongelma.

Uutisotiskoissa ja keskustelussa ovat viime aikoina olleet myös Aikapankit, joissa oman aikansa ja apunsa voi antaa tarvitsevien iloksi ja saada vastineeksi toisenlaista apua. Keskustelu onkin käynyt kuumana siitä, pitäisikö moinen laittaa oikein verolle, kun aikakin voidaan laskea hyödykkeeksi. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että jonkun pitäisi perustaa aikapankki veroviraston kulmalle ja käydä auttamassa poloisia virkamiehiä, jotka ovat solmussa tämän asian kanssa. Sillä aikaa muut voisivat auttaa toisiaan niin paljon kuin ehtivät.

Mitäs itse olet mieltä omenapörsseistä ja aikapankeista? Millaista apua olisit itse valmis antamaan toisille? Millaista apua tarvitsisit? 

Iloista mieltä lasten kanssa (osa 2)

Tässä jatkuu Annen vinkkilista. Hyvää mieltä voi levittää arkisissa kohtaamisissa. Ja kun siitä tulee asenne, vaikutukset moninkertaistuvat. Kokeilepa yhdistää neljä ensimmäistä vinkkiä samalla kauppareissulla!

• Oman asuinalueen ihmisiä voi ottaa tavaksi moikkailla kävelylenkillä - tämäkin on helpompaa lasten kanssa kuin yksin. Toki ihan hymykin saattaa riittää, jos moikkailu tuntuu vähän turhan isolta askelelta.
• Naapurilta voi kauppaan lähtiessä välillä kysäistä tarvitsisiko hänenkin jääkaappinsa jotakin täydennystä. Tämäkin on todistetusti tuottanut iloista mieltä.
• Tämä ei ehkä ole laskettavissa varsinaiseksi jekuksi, mutta kaupassa asioidessasi hyvän päivänjatkon toivottaminen tai lähikaupan olemassaolosta iloitseminen esimerkiksi kassatyöntekijälle saattaa oikeasti tehdä hänen päivästään vähän mukavamman.
• Jos joku kantaa painavaa kassia ja sinulla on mahdollisuus vähän auttaa, kysyminen ei varmasti haittaa ketään. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että esimerkiksi täysiä ostoskärryjä on joskus todella vaikea saada työnnettyä autolle asti (etenkin vauvan/taaperon avustaessa innokkaasti). Tällaisissa tilanteissa apu on varmasti monelle tervetullutta. 
• Tarjoa ihmiselle yösijaa jos sinulla on siihen mahdollisuus ja pieninkään aavistus siitä että sellaisesta saattaisi olla hyötyä.
• Jos joku kertoo sinulle rankasta kokemuksestaan, voit kysyä saako häntä halata (jos tämä tuntuu luontevalta). Kokemukseni mukaan lähes jokaikinen ihminen vastaa kyllä (toistaiseksi kukaan ei ole kieltäytynyt). 

Hyvä Anne! Tiedän kokemuksesta, että nämä vinkit ovat ahkerassa käytössä ja levittävät hyvää mieltä Jyväskylän suunnalla. Onnistuisikohan tämä myös Hämeessä - tai vielä kunnianhimoisempaa: Helsingissä?

Iloista mieltä lasten kanssa (osa 1)

Perheenäiti Anne antoi hyvän mielen vinkkejä, joita voi toteuttaa ihan tavallisessa arjen pyörityksessä lasten kanssa (ja rohkeimmat ilmankin). Jos ilahduttaminen on elämäntapa ja asenne, pienillä asioilla saa paljon aikaan. Samalla ilahduttamisen kulttuuria opetetaan uudelle sukupolvelle. Tässäpä ensimmäinen osa Annen antamasta vinkkisaaliista - vinkkejä erityisesti lasten vanhemmille:

•  Kukkien jakaminen vastaantulijoille toimii erittäin hyvin etenkin pienten lasten kanssa. Tätä on testattu oikein olan takaa. :) Monesti siinä tulee aloittaneeksi samalla mielenkiintoisia keskusteluja, opettaa lapset iloitsemaan ilon tuottamisesta, ja tutustuu myös kivalla tavalla kanssaihmisiin. Erityisesti vanhukset saattavat usein ilahtua suunnattomasti pienestä ystävällisyyden osoituksesta, ja tässäkin puuhassa voi siis oikeasti tuoda ihmiselle paljon iloista mieltä.
• Kukkia voi käydä asettamassa myös muualle, esim. mukavien naapureiden postilaatikoiden päälle. Ja toki naapurin täti saatta ilahtua lapsen poimimasta kukkakimpusta.
• Naapurin lapset (tai naapurin mummon hoidossa olevat lapsenlapset) voi kysäistä esim. mukaan lenkille, jos itse on tullut tutuksi lapsille. Pieni lepohetki arjesta tulee usein tarpeeseen.
• Naapuruston kanssa voisi olla hyvä sopia että muidenkin kuin omia lapsia saa opastaa / kieltää / auttaa tarvittaessa. Sopimisen voi kenties aloittaa helpoimmin kertomalla toiselle että omia lapsiasi saa tarvittaessa kasvattaa - silloin keskustelukumppanisikin usein antaa luvan tehdä saman tämän omille lapsille. 
• Pyri huomioimaan lapset henkilökohtaisesti, myös naapuruston lapset: Moikkaa, kysy jos joku näyttää pahoittaneen mielensä, kehu jos on yhtään kehumisen aihetta (esim. on antaa vuoron toiselle lapselle, jne)
• Yhdyn muuten ihan täysillä tuohon hyvän palautteen antamiseen (ks. blogiteksti 11.6.2013). Ihmisille (etenkin lapsille) kannattaa antaa hyvää palautetta niin usein kuin vain muistaa - ja itseään voi yrittää oikein herätellä sellaiseen asenteeseen, että muistaa sitä tehdä! Tämä kannattaa muistaa paitsi arkielämässä myös töissä - työpaikatkin ovat paljon mukavampia paikkoja, kun keskitytään vähemmän kilpailuun ja enemmän hyvähenkiseen yhteistyöhön. Sekin kun on pitkälti kiinni meistä ihmisistähän ja omista valinnoistamme.

Arvokkaita mutta (lähes) ilmaisia ilojekkuja

Alla lainaamani kertomus laittoi minut miettimään tänä kesänä saamiani asioita, jotka joku toinen ihminen on antanut tai tehnyt huomaavaisuuttaan. Osa niistä on maksanut aikaa, jopa hieman rahaakin, osa ei juuri mitään. Yhtäkaikki niistä on tullut hyvä ja kiitollinen mieli.
Tässä osa niistä saamistani asioista: Lastenhoitoapu, remonttiapu, majapaikka, marjojenkeruuseura, ylimääräiset mansikat, salaatti ja kesäkurpitsat naapurin kasvimaalta, kestolupa käyttää naapurin trampoliinia (tyttäreni etuoikeus)...  Toinen naapuri oli kastellut pyytämättä ulkokukkani, kun olimme pitempään poissa.

Minä toivon, että voin arjessani antaa jotakin takaisin tai laittaa hyvän kiertämään.
Mitä ylimääräistä sinulla on, mikä voisi ilahduttaa toisia? Aikaa, tavaraa, kasvimaan antimia, oma läsnäolosi, hymy vastaantulijalle..? Ystävällisyys ja pieni huomaavaisuus ei maksa mitään, mutta antaa paljon.

Ja sitten se lainaus:

Kylttejä elämäsi varrelle

Mies oli patikoimassa maaseudulla kuumana kesäpäivänä. Lähistöllä olevan puun varjo näytti houkuttelevalta. Mies näki oksasta roikkuvan kyltin: "Aidan lähellä on lähde. Sen vesi on raikasta ja kylmää. Juo, jos olet janoinen."

Mies meni lähteelle ja joi. Hän näki penkin, joss myös oli kyltti: "Istu alas ja lepää, jos olet väsynyt." Mies näki omenkorissa kolmannen kyltin: "Jos pidät omenoista, ota tästä." Paikalle tuli vanhus, jolta mies kysyi kylteistä.

"Kyläläisiltä jää vettä käyttämättä. Tämä on myös hyvä paikka levätä. Muori muistutti tästä vanhasta penkistä, joka lojui hyödyttömän ullakollamme. Niinpä toin sen tänne. Meillä on enemmän omenoita kuin jaksamme syödä. Kiinnitimme kyltit, ja näyttää niistä ainakin pientä iloa koituneen."

Mies kiitti vanhusta ja jatkoi virkistyneenä matkaansa. Päivän kääntyessä iltaan hän kirjoitti kokemuksensa innoittamana runon, joka elää yhä. Miehen nimi oli Samuel Foss ja hänen runoonsa sisältyvät sanat: "Anna minun elää talossa tien varrella, ja olla ihmisille ystävä."

- Positiivareiden Hyvän mielen päivyri (Elokuu 2013)

Tervetuliaisjekku

Ystäväni Facebook-sivuilta bongasin videon, jossa olisi jekun juurta lomilta palaajille, mutta miksei ihan tavalliseen päiväänkin.
https://www.facebook.com/photo.php?v=10152422273970553

Mitäs, jos yllättäisit tänään tyttö- tai poikaystävän, vaimon, miehen tai lapsesi järjestämällä hänelle trvetuliaiskekkerit ihan tavallisen työpäivän tai kauppareissun jälkeen? Odottamassa olisi esimerkiksi ilmapalloja, mansikkakakku, Tervetuloa-kortti, muutama ylimääräinen halaus ja huomionosoitus - ehkä yllätysvieraitakin?

Tämä jekku viestittää, että "Sinä olet tärkeä. On ihanaa, kun palasit kotiin, vaikka olitkin poissa vain hetken. Arvostan sinua."

Vaihteeksi hyviä uutisia

Näin keskikesän juhlan jälkeen laskeskellaan, mikä oli juhannuksen saldo - siis montako ihmistä menetti henkensä. Joskus juhannukselle toivoisi oikein sateista ja kylmää säätä, jotta useampi säästyisi hukkumiselta.
Mitäs, jos laskettaisiin välillä, kuinka moni säilyi hengissä, montako juhannusvauvaa syntyi, viettikö joku vielä perinteiset juhannushäät, saatiinko jo paljon uusia perunoita ja keillä ei ollutkaan yhtään pää kipeänä?

Vastapainoksi siis hyviäkin uutisia:
http://www.iltasanomat.fi/aihe/hyvat-uutiset/

Kuinka monta hyvää uutista itse keksit omasta elämästäsi tai lähipiiristäsi tänään?

Juhannusjekku

Perinteisen juhannustaian mukaan tyynyn alle kerätään seitsemän erilaista kukkaa, jolloin unessa paljastuu tuleva aviomies. Jos onnistuu tällaisen taikauskoisen neitokaisen tavoittamaan, voi yöllä tyynyn alle sujauttaa kuvan joulupukista, Brad Pittistä tai jostain muusta hurmurista.

Kukkaro kadulla

Pelle Gudsson muovasi vanhaa jekkua uuteen, iloisempaan muotoon:
Miten olisi vanhan kukkaron tai lompakon jättäminen yleiselle paikalle ja jonkun euron sijoittaminen siihen?  Löytäjä saa pitää -lappu selittäisi leikin juonta.

Tähän tulee heti mieleen useita variaatioita. Lapussahan voidaan kehottaa löytäjää myös laittamaan haluamansa summa kiertoon tai ostamaan löytämillään rahoilla jotain muita ilahduttavaa. "Autuaampi on antaa kuin ottaa" tulisi tässä käytännön kautta testatuksi.

Kuka keksii, mitä muuta lapussa voisi lukea tai mitä kukkaro voisi sisältää?

Hyvä Päivä -kampanja

Huomenna vietetään ensimmäistä, muttei toivottavasti viimeistä ihan virallista Hyvää Päivää.
Ideana on lähteä ihmisten ilmoille, ilahduttaa ja ilahtua.
Kurkkaapa ja katso, missä huomenna on hyvä päivä (mahdollisesta sateesta huolimatta):
www.hyvapaiva.me
Kiitokset vinkistä Anskulle ja oikein hyvää päivää sekä koko viikonloppua!

Lappu selkään

Vanha ja kulunut jekku on taputtaa kaverin selkää ja liimata sinne samalla lappu, jossa lukee jotakin noloa tai ilkeää. Tätä jekkua voisi muokata kirjoittamalla lappuun näkyvästi esimerkiksi:

• Olen maailman paras letunpaistaja/työkaveri/isä/äiti/[jekutetun nimi]...
• Olen halauksen tarpeessa
• Minua saa kehua
• Tämä selkä on suora
• Hyvä ystävä kertoisi, että minulla on lappu selässä
• Minulla ei ole silmiä selässä - hymyt saa osoittaa toiselle puolelle
• Olen etupuolelta vielä paremman näköinen

Uhanalainen myönteisyys?

Sain viime viikolla palautetta siitä, että toimin poikkeuksellisella tavalla. Annan kuulemma myönteistä palautetta, ihan julkisesti. Tämä pysäytti miettimään: Onko myönteisyys todellakin niin uhanalaista, että sitä pidetään poikkeuksellisena? Miksi ihmeessä? Katsotaanko myönteisen palautteen olevan jotenkin itseltä pois, onko se naiivia vai lasketaanko se nuoleskeluksi?

Onhan myönteisyydellä toki myös riskinsä. Se asettaa ihmisen alttiiksi pettymyksille. "Pessimisti ei pety."
Silläkin uhalla aion jatkaa tätä poikkeuksellista toimintaa - jospa se vaikka tarttuisi ja muuttuisi vähemmän harvinaiseksi.

Aiheesta osui silmiin myös Seppo Romanan erinomainen blogikirjoitus, jossa pohditaan myönteisyyden valoisia puolia, mutta myös riskejä.
http://sepporomana.innovadigital.eu/2013/04/kuka-uskaltaa-olla-myonteinen/#more-305
Luepa ja ota kantaa: Kannattaako myönteisyys? Uskallatko itse ottaa riskin?

Sadepäivään

Elisalta tuli tällainen idea: Yksi yksinkertainen ilojekku olisi jakaa iloisenvärisiä sateenvarjoja ulkona kaikille, jotka juoksevat kastumassa ilman suojaa.

Mietin, että sateenvarjoja voisi saada edullisesti kirpparilta. Myös kertakäyttöiset sadeviitat voisivat ajaa saman asian, eivätkä olisi jekuttajalle kalliita. Niitä voisi tuunata etukäteen permanent-tusseilla esim. sloganeilla "Singing in the rain" tai "Ilon pisaroita" tai "Kuiva jekku". Mainostusmielessä voisi lisätä vielä loppuun, että "by Ilojekkuja". Sillä saataisiin kampanjaa tutuksi ja ehkä tarttumaan.

Hauskoja sadepäiviä!

Mainosjekku

Adobe hauskutti bussipysäkin väkeä luomalla live-Photoshop-mainoksia, joissa esiintyivät katsojat itse.
Kurkatkaapa video:
http://petapixel.com/2013/06/07/adobe-pranks-pedestrians-at-a-bus-stop-with-real-time-photoshopping/
Kiitokset Hannalle vinkistä!

Talvisia lumiukkojekkuja

Mikä olisikaan parempi aamulenkin korvike kuin raapata ja harjata naapurinkin auto puhtaaksi? Auton katolle tai konepellille voisi jättää pienen, iloisen lumiukon tervehdykseksi.

Lumiukkoja voisi taiteilla myös uimarannalle aurinkoa ottamaan tai keskelle järveä pilkkimään. Pilkkivän lumiukon selässä voisi olla reppu, josta jäällä kulkija voisi saada mukaansa pientä naposteltavaa tai iloisen kortin. Varusteltu lumiukko pitää vain muistaa käydä hakemassa turvaan ennen kuin kevät koittaa. Olisi traagista, jos hyväntekijä hukkuisi heikkoihin jäihin.

Kesäjekku pyöräilijöille

Kesäaikaan salakähmäinen ilojekkuilija voi kulkea pyöräparkkeja pumpun ja ketjurasvan kera ja jättää huoltotöistään käyntikortiksi kukkasen, kortin tai ilmapallon.

Jekuista voi tulla myös hyvä mieli

Uimakauden avauduttua uutisoitiin Jyväskylässä, että lapsiperheiden suosimalle Tuomiojärven uimarannalle oli ilmestynyt ruuvimiinoja. Siis ruuvi-puutarhaletkuvirityksiä, jotka takuulla satuttavat päälleastujaansa.
Suivaannuin. Mitä kaikkea hyvää saataisiin aikaan silläkin energialla, joka nyt oli mennyt ilkeyksiin?
Tämän blogin tarkoitus on jakaa ideoita siitä, millaisia iloisen mielen kepposia voisimme tehdä ilahduttaaksemme itseä ja muita. Ideoita otetaan vastaan. Tässä seuraavaksi muutama alkuun (kiitokset Elisalle, Hannalle, Marialle, Anskulle ja Hiljalle ynnä muille ideoinnista).